Aion tehdä eskarilaiselle takin. Sitä varten mulla on tosi hyvät materiaalit: Ruskeaa villasarkaa, vihreää villakangasta ja puna-viherkirjavaa Someron perinnekangasta. Vielä jos laittais kaulukseen ja miehustaan lammasturkista tai jotain. Ja tuo kudottu Koli-merkki, ha haa, se on hieno. Hyvät heijastimet pitää kans laittaa. Takki tulee mun pienimmälle pupujussille, 6-vuotiaalle hippaheikille. 128 cm on takissa kokoa.
Monthly Archives: elokuu 2012
Hyväksi havaittu omenapiirakan ohje
Kuvan piirakka on menossa uuniin.
Nyt kun omenoita on paljon, niin heitänpä tähän hyväksi havaitun omenapiirakan ohjeen. Ohje on oma muunnelmani murotaikinasta. Minusta murotaikina on vähän turhan rasvainen, joten olen korvannut voita kermaviilillä.
-50 g pehmeää voita, puoli purkkia kermaviiliä, 1 dl sokeria ja kaksi kananmunaa sekoitetaan hyvin. Haarukalla sekoittaminen riittää, ei tarvita vatkainta.
-sekaan lisätään 2,5 dl jauhoja, joihin sekoitettu 1 tl leivinjauhetta ja 1 tl vaniljasokeria.
-Taikina levitetään tasaisesti voideltuun noin 25 x 30 cm vuokaan ja päälle ladotaan omenaviipaleita. Viipaleiden päälle pieniä omenakuutioita. Sitten kanelijauhetta, hippunen vaniljasokeria. Sitten lopusta puolesta kermaviilipurkista ja 0,5 dl sokerista sekoitettu dressing pieninä ropsauksina. Päälle ripotellaan vielä hieman sokeria.
-Paistetaan 200 c noin puolisen tuntia. Piirakan koko ja täytteiden kosteus vaikuttaa paistoaikaan. Kun pinta on saanut kauniisti väriä, on piirakka valmis.
Vaihtoehto: Kermaviilin sijasta voi käyttää Philadelphia-tuorejuustoa. Tulee tosi hyvä, varsinkin dressing siinä piirakan päällä on erityisen herkullinen.
Joku, joka halusi tulla tehdyksi
Alussa oli vain sumuinen hahmo. Noin 40 cm pitkä nuken hahmo. Tuli tunne, että joku olisi ikään kuin tulossa. Joku haluaisi tulla tehdyksi. Hahmo oli epäselvä, sitä oli lähestyttävä tekemisen kautta. Minkälainen kaava saisi olla? Entä materiaali? Että pellavaa kiitos ja saumat aina keskelle? Okei, niin tehdään.
Olen pitkään ollut kiinnostunut kirkkotaiteesta, ja ajattelin, että minäkin haluaisin tehdä jonkun veistoksen. Vaan en minä osaa veistää ja käsissä nivelet ovat vähän lenksallaan, en saata oikein puuta työstää. Tuumailin, että saattaahan sitä tehdä veistoksentapaisen tekstiilistäkin. Hain tähän nukkeveistokseen ajatuksia ikonitaiteesta sekä Da Vincin Mona Lisan arvoituksellisesta hymystä. Ei mitenkään vaatimattomat esikuvat, myönnetään.
Aina ei aloittaessaan tiedä, että mitä on tekemässä. Tai ketä. Tällä nukella tuntuu olevan jotenkin oma… vire. Kuvassa nukke seisoo portin yläpuulla. Nukella on yllään valkoinen pitsisomisteinen puuvillapaita ja tummansininen pliseerattu villahame. Kaikki kankaat kotimaisia, napit ja nepparit isoäidin aarteita.
Omenapaljous mehuksi
Poimin eilen pihamme neljästä omenapuusta 82 kiloa omenoita. Uudenkylän mehula puristaa niistä minulle noin 60 litraa mehua. Mikä määrä! Puissa on omenoita vielä ainakin 130 mehulitraa varten. Tir-lir-lei, meillä ei eletä janossa talvella 😀
Lahen Raita edistyy
Lahen Raidasta tulee Lahden perinnekangas. Se suunnitellaan lahtelaisten ja lahdenmielisten Lahti-tarinoiden pohjalta. Olen kertonut suunnittelutyöstä enemmän nettisivuillani, tässäpä linkki
Kuvassa Lahen Raidan ensimmäisen koemallin reikäkortti kutomakoneessa Vuorelman tehtaalla Järvelässä. Kun saadaan malli kuntoon, alkaa koneet sanoa ryskyn-ryskyn!
Suojeltavaa ja vaalittavaa
Kun kirsikkapuussa on näin paljon ihania kirsikoita, on rastasverkoille tarvetta. Lajike on Varjomorelli, ja kirsikat ovat tosi herkullisia. Eivät ihan sellaisia eteläeurooppalaisen makeita, mutta oman pihan kirsikoiksi ihan parhaita.
Askartelin mehua, johon tuli noin 4/5 kirsikoita ja 1/5 mustaherukkaa. Mehusta tuli tosi hyvää ja sellaista vähän sakeaa ja sameaa. Ei kirkasta kuten herukka- tai karviaismehuista.
Kielileikettä!
Kuvassa on reilun kilon painoinen raaka naudan kieli. No big deal. Kieli pestään huolellisesti ja sitä keitetään noin kolme tuntia hyvin maustetussa keitinvedessä. Mausteina: Suola, valkosipuli, katajanmarjat sekä yrttien täyskäsi ryytimaalta: Lipstikkaa, rosmariinia, timjamia jne. Vettä haihtuu keitettäessä, joten sitä täytyy lisätä noin puolen tunnin välein.
Keitetty kieli
Keitetty kieli ”kuoritaan” heti keittämisen jälkeen. Kielen annetaan jäähtyä ja se kannattaa jättää yön yli jääkaappiin kelmulla paketoituna. Leikkasin aamulla kielen hieman viistoon viipaleiksi ja tein tällaisia voileipiä vieraille:
Saaristolaisleipää, jonka päälle sipaistaan ohuesti mietoa sinappia. Sinapin päälle viipale goudajuustoa. Sitten viipale kieltä ja tupsu rucola-salaattia. Oi joi! En ehtinyt ottaa kuvaa leivistä, sillä ne menivät ihan sekunnissa. Kielileike on lasten ja aikuisten makuun.
Minulla on nyt vireillä Lahen Raita -niminen perinne-muotoilu-kotiseutuprojekti. Lisätietoa tästä linkistä
On ollut mahtavaa ommella kaikenlaista kaunista/hauskaa/järjetöntä laadukkaista kankaista. Laadun lisäksi parasta on tieto siitä, että näitä kankaita ei ole rahdattu tänne maailman ääristä epämääräisistä oloista. Ehdotin Vuorelmalle, että tehtäiskö ihan muuten vaan, pikku hulluuksissa Lahdelle perinnekangas. Ja he sanoivat että tehdään vaan! Nyt kerään ihmisten ajatuksia Lahdesta ja lahtelaisuudesta. Etsin sitä, mikä Lahdessa on parasta, kauneinta ja rakkainta. Niistä ajatuksista tehdään Lahen Raita. Täytyypä sanoa, että siitä lähtien kun lakkasin yrittämästä olla vakavastiotettava muotoilija, siitä lähtien on kaikki mennyt niin mukavasti 😀