Ai perhana, joskus sitä vaan saa tehdä jotain niin mukavaa kuin naulata lammasturkista pöytään.
Olen tekemässä kaverin virkkaamaan vauvan peittoon lammasturkiksesta kääntöpuolta. Jotta turkiksesta tulisi mittatarkka ja kaikin puolin hyvä, se pitää ensin kastella lihapuolelta ja sitten kevyesti venyttäen naulata. 
Nämä kaksi isoa taljaa kuivuvat huomiseen ja sitten irrotan ne ja pääsen turkisveitsellä leikkaamaan palat muotoonsa ja ompelemaan.
*Niisk* Kevät on täynnänsä muutakin mukavaa. Koko talven kun on toimistossa istunut ja odottanut rankametsälle pääsyä, niin olo alkaa lumien sulaessa käydä levottomaksi. Että jos edes yhden kerran! Jos edes yhden tiukasti sidotun peräkärrykuorman harvennettuja koivuja sais metsästä kiskoa… tai edes yhden ison koivun sais pätkiä uuninpesän pituisiksi kiekoiksi ja kalisutella tuoreeltaan kirveellä kauniiksi lohkoiksi… Ja jos sen yhden kerran, niin josko sitten toisen ja kolmannenkin pääsis 🙂
Kotitarvemetsuri 