Kaikkihan tietävät, että myöhästely on epäkohteliasta ja kaikenlainen itsensä odotuttaminen ja yleinen hidastelu raastaa kanssaihmisten hermoja. Siispä ei passaa tupeksia! Mutta entä se ajoissa oleminen? Se ei ole aivan pulmatonta sekään.
On ikävää olla ainoana ajoissa ja odotella sitten muita. Olen huomannut, että valmiina voi olla sillä tavalla melkein valmiina, ihan pienen kiihdytyksen päässä siitä oikeasti valmiina olosta. Vaikka niin, että ei laita ulkotakkia päälle ennen kuin muut ovat valmiita. Sitten kun muut ovat valmiita, sitä vaan sujauttaa takin päälleen ja kaikki käyvät yhtä jalkaa ovesta ulos. Se on kätevää.
Mutta entä jos kukaan ei halua odottaa kuumissaan, vaan kaikilla on takki naulassa odottamassa, että ihan just lähdetään. Minä olen valmis, mennään heti kun sinä olet valmis. Tämä jalo periaate johtaa helposti tilanteeseen, jossa kaikki odottavat puolivalmiina, että muut lakkaisivat hituroimasta ja päästäisiin vihdoinkin lähtemään. Ja tämä ”puolivalmis” tarkoittaa usein, että koko sakki lukee alushoususillaan Aku Ankkaa ja äksyilee toisilleen hidastelusta.
En päässyt lapsena partioon, mutta kaverit olivat ahkeria partiolaisia. Ihailin heidän partioasujaan. Erityisesti vyötä, jossa luki ”Ole Valmis”. Paitsi, että minä aina luulin, että siinä sanotaan juhlallisen espanjalaisittain Olé! Valmis! Sellaista vyötä olisi kunniakasta käyttää arkenakin. Olla valmis ja ajoissa aina. Oo-la-laa!
Itsensä kampeaminen sovittuna aikana määrättyyn paikkaan pitäisi olla ihan mahdollinen tehtävä. Vaan niin ne ennalta tiedetyt matkan vastoinkäymiset vain pääsevät yllättämään melkein joka kerta. Sitten sitä nolona on selittävinään jotain pahoittelusoopaa ja se kuumissaan takki päällä odotellut on kuuntelevinaan. Jaarin jaarin jaa, joopa joo, kirvesvartta vaan sullekin.
Olisi hyvä, jos olisi joku sellainen insinöörien maailmasta versioitu koodisto, jolla voisi kuitata nämä löpinät mahdollisimman vähällä valehtelemisella. Esimerkiksi näin:
-Koodi OT331: En jaksanut herätä ajoissa ja jouduin hikisenä juoksemaan bussiin, josta myöhästyin. Tulin seuraavalla bussilla ja nyt sönkötän, miten matkan varrella oli muka joku liikenneonnettomuus, jonka takia bussi oli myöhässä.
-Koodi AT292: Edellisen palaverin lounas venyi pitkäksi, mutta en lähtenyt sieltä, koska tämä tapaaminen sinun kanssasi ei ole niin tärkeä, ettenkö voisi ihan hyvin olla nyt myöhässä.
-Koodi 117A5 olisi kehitetty erityisesti palvelemaan yläkoulujen oppilaita: ”Mulla on omat syyni olla myöhässä, enkä aio kertoa niitä sinulle vaikka mitä tekisit”. Simple as that. Olisi sekä opettajille että oppilaille armahdus, jos lööperit myöhästyneistä busseista ja äidin rikkoutuneista autoista ja kuolleista koirista voitaisiin jättää kertomatta.
Kotitarvemetsuri 