Ei pidä uikuttaa terveydellisistä rajoitteistaan. Kelläpä pikkuharmeja ei olisi. Ja vaivoistaan valittaminen paljastaa ikääntymisen. Ei siis sitä.
Puhunpa sen sijaan saunomisesta ja siitä miten saunassa ollaan. Suomalainen sauna, meidän kaikkien oma kansallinen rakkaustarina. Sauna kuuluu jouluun ja juhannukseen ja lauantaihin ja uimahalliin ja treenamisen jälkeen mennään saunaan.
Miten saunassa ollaan? Siihen ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Sekasaunassa vai naiset ja miehet erikseen? Kummankin ajatuksen kannattajat ovat sitä mieltä, että oma mielipide edustaa aitoa ja alkuperäistä suomalaista perinnettä.
Entä sitten löylyn heitto? Tämän minä haluaisin todella tietää. Miten löylyn heiton kanssa menetellään?
a) Kysytään muilta saunojilta että sopiiko heittää löylyä
b) Ylälauteilla istuva saa heittää löylyä mielin määrin.
Eipä muuten, mutta olen tämän matalan verenpaineeni kanssa vähän ihmeissään uimahalleissa. Monesti käy niin, että makoillessani yksin saunassa kanssauimahallinkäyttäjä tulee saunaan ja alkaa mitään kysymättä mättämään vettä kiukaalle. Minun on lähdettävä välittömästi.
Yleensä toinen sauna on kuumempi kuin toinen. Valitsen aina sen miedomman saunan. Kuumuudensiedon ja löylynheiton suomenmestaruuskisoja tullaan pitämään myös mietoon saunaan ja lällärit saavat lähdöt.
Miten on? Miten menetellään oikein löylynheiton kanssa? Onko se niin, että heikot sortuu elon tieltä ja heittäjä porskuttaa ylälauteelta? Että hän, joka ei kestä kunnolla kuumaa, siirtyy alalauteille tai oven ulkopuolelle? Onko huono löylynkesto epäsuomalaista? Onko kuumimman löylyn sankari automaattisesti saunan kuningas/kuningatar?
Onneksi en ole ainoa joka ihmettelee. Lapinlahden Linnutkin ihmettelee. Ei löylyä, vaan että Kuka unohti uistimen lauteille?
Kotitarvemetsuri 